PE 9.8  ’Looking forward to looking back on days like today’

Vaikka Prahan sää oli keskimäärin todella lämmintä, niin Branikin kattohuoneistomme oli nukkumisen kannalta melko mukavan viileä. Kattoikkunamme oli auki koko ajan, ja tuuletinkin oli tarjolla. Mukavat unet siis alla kun herättiin turnauspäivä numero kakkoseen.

Aamupalalla tuttu sämpylä+kinkku+muna+kahvi kombo katosi kohti ääntä, ja likkojen perinteisen aamureippailun jälkeen suunnattiin jälleen kohti Hamria. Sirkushuveja oli siis tiedossa, ja koutsien sinnikkään vakoilutyö kertoi, että luvassa oli taidollisesti lohkon heikoin joukkue, mutta odotuksissa silti hankala peli, mikäli hommia ei tehdä täysillä. Cirkus Praha vastasi odotuksia, ja PSS-tyttöjen pelaaminenkin oli vain riittävällä tasolla. Tuloksena perussuorituksella 5-0 voitto, lohkon piikkipaikka ja iltapäivävapaa ennen illan playoff-vaiheen avausta.

Eipä aikaakaan, kun Whazappiin napsahti käskevällä sävyllä: Jupu ja Kana! Court nro 5! Mestareiden kutsuun oli vastattava, joten Game On! Pelin taso nousi hieman eilisestä. Erävoitot menivät tasan tällä kertaa, mutta tunnetusti viimeisimmän erän voittanut jää hallitsevaksi. Koutsiosasto paikkasi hieman kilpeään, kun kivuttiin tie breakissä 3-6 tappioasemasta vielä voittoon. Kuohujuomat odottivat jälleen terdellä, jossa huuhdottiin jälkipelien puimisen ohessa kuplivat kurkkuun.

Kun vanhemmat ja pelurit karkasivat pesun kautta kaupungille, niin meillä jatkui vakoilutehtävät. Illan vastustajaksi selviytyi Tatran Stresovice, tuttu nimi männävuosilta, ja omalta peliuralta muistui mieleen yksi varsin tiukka EuroCup ottelukin. (tästä snadi tarina myöhemmin)

Tältä päivältä jäi kaupunkivisiitti väliin, mutta onneksi kuvamateriaalia nähtävyyksistä, jokiajeluista, katedraaleista ja tietenkin terassitarjonnasta jaettiin auliisti whazappiryhmässä. Pikkuhiljaa kannustusjoukot löysivät tiensä hallille, jonne pelipaliksen jälkeen joukkue oli jo siirtynyt. Minimitavoitteena oli ehdottomasti selvitä lauantaille, eli Turnauspäivä kolmoselle. Lauantain ohjelmastakin toivottiin pitkää, ja mahdollinen finaali olisi vuorossa sunnuntaiaamulla. First things first, eli Tatran oli selvitettävä, muuten pelit olisivat ohi.

Hermostuneen startin jälkeen päästiin kuskin paikalle, kun Marikaa rikottiin maalintekotilanteessa, ja Viivi taituroi pilkun häkkiin. Toisessa erässä kannattajat saivat lisää aihetta riemuun kun Bebe niittasi meidän kahden maalin johtoon. Pinja jatkoi nollapeliputkeaan, ja illanviettoon päästiin jatkopaikka taskussa! Sivuhuomiona todettakoon että Tatranin ykkösjengi on Tsekin liigan huippuporukoita, ja pelaa tässäkin turneessa Naisten Eliittisarjassa. Silti, ihan mukava voitto meiltä!

Hallissa alkoi olla muutenkin jo playoff-tunnelmaa; rummut paukkuivat, ja kannatuslaulut olivat epäsuomalaisen kovaäänisiä ja loivat huiman fiiliksen kaukaloiden ympärille. Musiikki pauhoi tutusti myös PSS-leiristä, iloinen puheensorina ja nauru kertoivat erinomaisesta fiiliksestä ja yhtenäisyydestä. Yksi reissun suurimmista tavoitteista näytti pikkuhiljaa täyttyvän.

Iso osa pelureista ja vanhemmista siirtyi illalla hotellin lähellä olevaan viihtyisään Il Giardino pizzeriaan, jossa nykyään puhuttiin jo erinomaista englantia. (toisin oli 4 v sitten reissulla). Samalla kun Kili tilaili yhden reissun neljästä salamipizzastaan, niin mä, Coach Kana ja Manager Pete saatiin eteemme jopa mahdollisesti ansaitut olut- ja viinilasilliset. Skoolattiin tässä kohtaa jo erinomaiselle reissulle, sekä toki jatkopaikalle. Hetken päästä mainioksi osoittautunut salamilätty ilmestyi eteen, ja katosi nopeasti vatsan pohjalle. Mainio päivä takana!

 

LA 10.8 

Klo 10.30 oli lauantain GameTime, joten hitusen myöhemmin sai herätyksen viritellä kännykkään. Aamu valkeni aavistuksen sateisena ja harmaana, mutta ravitsevan aamupalan ja palaverin jälkeen päästiin kuitenkin kuivin jaloin Hamriin, jossa jälleen taisteltiin. Jo eiliseltä tuttu playoff tunnelma yltyi entisestään, kun kannustuskuorot ja rumputorvi-yhdistelmät buustasivat pelaajia hienoihin suorituksiin. Meidän vuoro koitti kohta, ja vastassa oli vaihteeksi suomalaisväriä.

Coach Kanan kanssa jäätiin siis vakoilemaan tulevaa vastustajaa eilen, kun Tatranin taitavat junnutytöt haastoivat Huono Veto nimisen yhdistelmän, jossa rutiinia ja kokemusta löytyi ihan liigatasolta asti. Suomalaiset löivät lopulta pilkkukisassa tsekit, ja näin asteli askin toiseen päähän meitä vastaan.

Lauantaiaamun matsisi starttasi, ja tällä kertaa vakoilutyö ei tuottanut toivottua tulosta. Vanhemmat konkarit olivat terävämpiä, ja omasta koneesta ei saatu ihan maksimeja puristettua irti. Eka erä oli vielä hallinnassa, ja paremmille paikoille päästiin, mutta kun onnistumisia ei tullut, niin tuttu klisee toteutui, ja vihulainen iski heti toisen erän alkuun. Tasoitus ei ikinä nähnyt Hamrin hallivaloa, ja omissa kolisi vielä tyhjiin muutama sekunti ennen summeria. 0-2 tappiolla tie turnauksessa nousi pystyyn.

Muutamat surulliset ilmeet oli pelureilla hetken kasvoilla. Joukkuekuva kuitenkin ilmoille, ja pikkuhiljaa tappion tuska karisi jengiltä. Koska taivaalta muutama pisara vielä valui, niin tennikset oli tältä reissulta paketoitu. Vanhempien kanssa skoolattiin halliterdellä kuohujuomat kuitenkin varsin onnistuneen turnauksen ja erinomaisen reissun johdosta. Samalla tartuin luuriin, ja varasin koko remmille ison pöydän Hard Rock Cafesta, jossa viime reissun tapaan päätimme kruunata reissun yhteisellä dinnerillä.

Koska päivä oli vasta aluillaan, oli porukoilla aikaa tutustua vielä tarkemmin kaupunkiin, joten jengi jakaantui eri suuntiin. Pienet chillailut hotellilla, ja Kanan kanssa osoite olikin kohta tutusti Branikin viihtyisä terde, jossa summattiin turnausta virvokkeiden kera.

Pikkuhiljaa siirryttiin kohti ydintä, ja koko joukko saatiin komeasti kasaan parin vuoden takaa erittäin tuttuun paikkaan, eli Hard Rock Cafen yläkerroksista oli varauksessa sama pitkä pöytä. Turnauksen lopullinen sijoitus jäi sivuosaan, aivan kuten pitikin, ja mainio reissu ikään kuin kruunautui mahtavaa illan viettoon, jossa nautittiin hienossa miljöössä safkasta, sekä toistemme seurasta!

Hard Rockista osa vanhemmista ja likoista siirtyi hotellille, muutamat pelurit lähtivät Prahan yöhän bielttämään, ja yksi vanhempien seurue valtasi voimalla kasariklubin. Taustaporukka siirtyi joen äären kisajatkoille, jossa nautittiin parit juomat, ja bongattiin ErVi-pelureiden lisäksi myös maailman tähtiä. Yöllinen kävely keskustan läpi vielä illan päätteeksi, ja takavasemalle jäi myös paikallinen kasino, joten allekirjoittaneelta jäi live-pokerit väliin tällä kertaa.

 

SU 11.8

Pelit ohi, joten ravitseva aamiainen vasta viime tinkaan. Shoppailun lisäksi muutakin ohjelmaa oli, sillä Harmin hiekat kutsuivat seireeninomaisesti. Beach-volleyt siis käyntiin, ettei sportti unohdu tältäkään päivältä. Sportin vastapainoksi ohjelmassa oli loogisesti siirtyminen viimeistä kertaa Harmin hulppeille terasseille. Crowmoorit ja oluet kitaan, ja viimeinen päivä oli vauhdissa.

Viimeinen päivä sisälti lähinnä rentoa chillausta, osalla toki kaupungin nähtävyyksiä katsellessa. Taustaosastosta Manager-Pete suuntasi pidemmälle, kohti kuninkaanlinnaa, mutta koutsipuoli ei kovin pitkälle jaksanut. Illan päätteeksi iso osa päätyi lähistön tuttuun italialaiseen, ja lihaisa salaatti eksyi allekirjoittaneen pöydälle. Viinit kylkeen, ja kohta olikin aika paketoida kamojen lisäksi koko reissu.

Branikin kiinalainen ravintola järjest vielä ylimääräistä ohjelmanumeroa, kun terdelle oli viritetty iso skriini, ja henkilökunnan designated IT-guru yritti saada projektoria toimimaan. Koomisen räpellyksen jälkeen jonkinlainen Jackie Chan-pätkä lähtikin pyörimään, vaikka viimeisen terdeillan pystyi hyvin pärjäämään ilmankin.  Väki vähentyi, mutta pikkutunneille paranneltiin pienellä porukalle kuitenkin säbä- ja muutakin maailmaa.

Seuraavana aamuna olikin siirtyminen lentokentälle, ja jälleen saatiin muistojen albumiin useita hienoja hetkiä! Kiitokset täältä näin pitkän ajan jälkeen vielä kaikille mukana olijoille, ja kotijoukoille jotka mahdollistivat matkan!

 

…ai niin, viittasin tuossa aiemmin Tatranin kohdalla siihen, että yksi EuroCup olltelukin muistui mieleen.. Kyseessä oli siis Eurooppa Cup Tukholmassa vuoden 2001 lopussa. Paineet kyseisessä alkulohkon viimeisessä ottelussa olivat kovemmat kuin koskaan. Why, you ask..? Well..

Hävittiin SSV:n kanssa Ruotsin Haningelle alkulohkossa, ja yksi voitto joka oli plakkarissa jotain heikompaa vastaan ei riittäisi. Viimeinen peli oli juurikin tsekkiläistä Tatrania vastaan, pitäisi normipelillä voittaa.  Mutta mitä helvettiä Tatran ottikin ohjat käsiin, ja meni johtoon. Painetta toi se pikku sivuseikka, että meidän jengiläisten vaimot ja tyttöystävät oli isolla porukalla juuri laivalla matkaamassa Tukholmaan seuraamaan MEIDÄN välieriä ja pronssi-/finaalipeliä! Joo, tervetuloa, kiva että pääsitte! Pelit on kyllä jo loppu…

Tatran oli parin maali johdossa kahden erän jälkeen. Noustiin kuitenkin tasoihin, ja ennen voittomaaliamme mielessä kävi, että pirun kiva olis lipsauttaa veskarina nyt yksi helppo omiin, ja pilata kaikkien reissu.. Lopulta 5-4 voitto, ja edessä oli onneksi vielä viikonlopulle pari mitalipeliä.