..vai onko vielä helmikuun viimeinen..? Noh, anyway.. viikko ja viikonloppukin kohta takana. Itse jatkan vielä kotineuvoksena työnhakijana, vaimo palaa pitkästä aikaa töihin, ja skidit tutusti kouluun. Toiveissa olisi erittäin hyvä treenipoliittinen tuleva viikko. Viime viikkä jäin torsoksi. Alkuviikolla sairastelua. Torstaina vaimon viimeisen sädehoidon kunniaksi lounas Hard Rock Cafessa, jossa alkupalaksi nautittiin skumpat! Perjantaina jo päästiin Strömbergin kanssa suliskentälle. Nihkeää, mutta tutut 3-0 lukemat kuitenkin.

Jonkin verran hiihtoa tullut seurattua viikolla. Mäkihypystä ei kannata sen enempää puhua vissiin, ilman suomalaisia se laji ei olisi ikinä kiinnostanut paskan vertaa muutenkaan. Viikon yksi puheenaihe oli parisprintin loppuhaastattelu, jossa Anne Kyllönen ilmoittu kovaan ääneen, että omaan hiihtooni olen tyytyväinen, ja siirti katseen vieressä seisovaan epäonnistuneeseen Sarasoja-Liljaan, joka totesi tyyliin: noh, syy heikompaan sijoitukseen seisoo tässä.. Sitten mediassa vähän toruttiinkin, että Kyllönen heitti joukkuetoverinas bussin alle.

Ok, kivahan se olisi että joukkueen henki olisi huikea, mutta eihän se sitä koskaan ole ollut vaikka menestystäkin on tullut. Mitä helvettiä sen olisi pitänyt tuossa sanoa, kun kysyttiin miten meni??!  Tottahan se puhui! Veti hyvin, srinttikaveri päin helvettiä (karrikoidusti sanoen, mutta kuitenkin) Sarasoja-Liljan huono suoritus vei mitalin. Fakta. Olipa ilkeä kun sanoi sen ääneen. Jos jollekin on vielä epäselvää, niin ei parisprinttisuoritus ole yksi yhteinen kollektiivinen urheilusuoritus, vaikka josatin idioottimaisesta syystä urheilugaalassa näin päätettiin. Kaksi täysin erillistä, kellolla mitattavissa olevaa, suoritusta. Toinen vetää loistavan suorituksen, toinen vähän heikomman, sitten katsotaan yhteistulos. Joukkuelaji my ass.. Onhan se tietysti mukavaa, ja huikeaa joukkuehenen osoittamista kun esim viestissä muut jäsenet lohduttavat epäonnistunutta ankkuria, silloin kuin muut kolme petasivat täydellisen voittosauman. Mähän kyynelehdin jo Pomo Piilossa-ohjelman loppuratkaisuille, joten liikutun tietysti jotain epäonnistunutta nuorta itkevää hiihtäjää lohdutetaan muun joukkueen voimin. Saattaahan tuo olla kusipäisyyttä, mutta vähän tekopyhää tuo Kyllösen kommentoinni haukkuminen on.

Piiiitkä tauko meidän D tyttöjen turnaustauossa jatkuu, mutta onneksi korvaavia pelejä tarjolla. C sarjaa väännettiin eilen (voitto + tasuri), ja illalla porvoon naisedarit väänsivät helpon voiton toiseksi viimeisessä kotimatsissa. Pari viikko enää ja pleijarit käyntiin kotiedulla.

Ai niin vielä.. en kuullut euroviisukarsintabiisiä. Jos se oli oikeasti hyvä niin kivakiva.. jos se oli paska, siis suhteessa normiviisutarjontaan, joka sinänsä on lähtökohtaisesti paskaa, niin silloin toi oli kyllä pelkästään helvetin surullista..