Ajelin mökiltä kotiin toissa viikolla, ja autossa pauhasi Musen uutuuslätty Drones. Sen verran vahvaa kamaa, että pitihän se harkita siirtymistä ihan Provinsiin asti. Soitto broidille, ja matkakaverikin oli valmis. Broidi on enemmän ehkäpä raskaamman musisoinnin ystävä, mutta kyseessä kuitenkin rockmaailman kovimpia livesettejä, niin maistui kyllä.

Eli runsas viikko sitten keskiviikko aamupäivän puolella liikenteeseen, ja kohti Seinäjokea. Sateinen päivä, pilviverho ei paljoa rakoillut, mutta matka taittui, matkalaisten makuun sopiva tyypillinen huomolla maulla varistettu lääpä lensi, jokunen olutpurnukkakin aukesi, ja viimein saavuimme kohteeseen. Olin viime hetkellä saanut upgreidattua asumisemme, alunperin häthätää Ilmajoelta löytynyt maja vaihtui peruutuspaikkana napattuun Sokos Lakeuteen, vain muutaman kympin extra satsauksella. Joten kamat nurkkaan, purnukkaa auki, ja huoneesta löytynyt sauna päälle. Ok, kylpyhuoneen vierestä löytynyt.

Tovi siinä jargonia jauhaessa, youtuben maailmassa käytyä, ja parit oluet/siiderit täydempänä suuntasimme kothi festarialuetta. Toki urheilullisina nuorina miehinä, kävellen. S marketista yhdet nektarit matkaevääksi, ja kohta mutaisille porteille.

Tämä olikin ensimmäinen festarivisiitti muutamaan vuoteen. Samaan mutaisuuten oltiin totuttu Osla Livessä jokunen vuosi takaperin, mutta Provinssissa mudat loppuivat heti portin jälkeen. Festarifiilis oli kohdillaan, vaikka osa lavoista oli vielä suljettu avauspäivänä. Väkeä säästä huolimatta vajaa 20000 oli liikenteessä. Muutaman bändita tsekkailtiin, nimiä en muista. Päälavalla joku (odottakaas, googlaan) ..jooh, Die Antwoord, etelä afrikkalaista rave-räppiä (!). Huh, ei ihan sitä ominta. Heidän jälkeen samantien vieressä Stamina aloitti omansa.

Upeaa kuitenkin taas todeta, että kaikilla musiikkilajeilla oli omat fanaatiset fanit paikalla. Music is universal. Afrikkalaisten friikkiläisten jälkeen, Stamina fanit iskivät nyrkkiä ilmaan voimalla. Me nappasimme pakolliset somekuvat napsut kädessä ja siirryimme kusen kautta päälavan etuosiin.

Muse ei pettänyt. Suomi sai nauttia hieman normisettilistaan verrattuna hevimmän setin. Muutama harvinaisuus, ja pari popimpaa oli jätetty pois. Alusta loppuun aivan huikea tunti ja kolmevarttia. Valoisassa Suomen yössä visuaalisesti ja sateen takia hiukan tunelmaltaankin ei ehkä Abu Dhabin samettisen yön veroinen keikka, mutta musapoliittisesti timanttia. Jos siis tykkää. Seuraavan päivän Calvin Harris ei sytytä yhtään, mutta meno oli sielläkin ollut aika huikeaa. Ensi vuoden areenakiertue osunee Suomeen, jossa tarjolla kuulemma huikea show.

Keikan jälkeen valuimme kohti keskustaa, mutta koska täällä ollaan niin siirryttiin ensimmäiseen vastaan tulleeseen kuppilaan. Pub Nostalgia. Ensitöikseen paikallinen Mauri veti tuulihousut ylös vyötärölle, je veti meille Andren. Kohta joku suht kulunut daami väänti jonkun ikivihreän, jota en onnekseni muista, mutta kun Mauri veti Toivotaan, niin tuopit oli onneksi tyhjät. Keskustan yökerhon kautta jostain viereisestä kebabmestasta mätöt mukaan huoneeseen, ja ilta oli paketissa.

Aamulla tavoitteena olleet pekonit jäivät saavuttamatta. Kuitenkin suht rapein mielin kohti kotia, ja otin enimmäisen etapin. Tampereen kohdalla vaihto, ja epäilin jo vatsatautia. Semiahdistava kotimatka pelkääjän paikalla, mutta onneksi kotona vointi oli jo loistava. Missään tapauksessa en laita alkoholin piikkiin yllättävää heikkoa oloa, mielumminkin mielikuva Maurista ehkä.. tai kebabmestan mätöt.

Lyhyt ja sääpoliitisesti epävakainen, mutta silti hieno roadtrip, thänx bro, ja myös Seinäjoen seutu tarjonnasta!