Tästä piti tulla liikunnan riemuvoitto, nimittäin tästä viikosta. Ei ihan..

Maanantaina alkoi arki. Vaimo palasi töihin piiiitkältä sairauslomalta. Lapset kouluun as usual. Itse jäin kotihengettäreksi, koska missään firmassa ei juuri nyt tarvita loistavaa myyntitykkiä, tai edes ahkeraa kirjoittajaa. Voisin kokeilla urheilutoimittajan uraa. Kuulitteko, asiasta päättävät? Noh, maanantaina taioin kattilallisen herkukasta (on se sana, herkukas) makkarakeittoa. Tiistaina laitettiin pakettiin kotitekoiset maalaisranskalaiset kanafileillä. Tänään keskiviikkona uunissa muhii maukas makaroonilååda. (lausutaan samalla tavalla kun se manselainen spede siinä S-market mainoksessa).

Niin, joo, urheilu.. Maanantaina Coach Strömberg oli vielä töissä. Tiistaina, eli eilen, oli sitten kohtuullisen tiukka sulissetti, ekat kaksi erää taisi olla mulle 21-19, 21-18. Kolmas sitten selvempi. Siinä sitten raapaisin Kamppulan viihtyisän pinekerrostaloalueen kautta, tiputtaakseni Coachin kotiin miettimään talven erälukemia kotiin, kun ilmoille heitettiin keitonottoapolitiikkaa. Lyötiin sitten lukkoon homma.

Siinä puoli seiskan aikaan illalla meidän kämpän pihalla olevaan grillikatoskotaan laitettiin pihatulet päälle, ladattiin repullinen juomaa välittömään läheisyyteen ja parannettiin maailmaa siinä tunnelmallisen rakovalkean (voi pyhä helvetti mikä sana, puhutaan jatkossa ihan tulesta..) , eli siis tunnelmallisen leirinuotion lämmössä. Kalparoronkeloa ja siideriä tippui, puita lisättiin kekoon, ja kello meni vauhdilla pitkälti yli yhteetoista, kun sitten sauna päälle. Löylyt, jonka jälkeen aivan välttämättömyys oli suoritettava; dominikalaista (nyt meni taivutus perseelleen) rommia, eli maailman parasta Brugalia mukiin. Sekaan Cokista (ei Pepsiä, tärkeää) sekä seitinohut häivähdys sitruunaa. Drinkit mukaan pihalle, jossa tulet vielä voimissaan. Pari puuta lisää, sopiva hiillos, ja ritilälle muutamat makkarat iltapalaksi. Pikkuhiljaa siitä tulet sammui, miehet ei, ja Strömberg suuntasi taksilla kotiin (ilmeisesti..).

Tänään aamulla urheasti aamupalat nuorimmalle, ja muut aamutoimet, koirille safkat + ulkoilut, mutta sitten oli kyllä pakko antautua vielä unille muutamaksi tunniksi. Ei voi mitään rommit, ja tyhjien purnukoiden määrä kertoi selvää kieltä siitä että lepo oli paikallaan. Onneksi huippukunto = nopea palautuminen..

Strömberg siirtyikin sitten pohjoisempaan Suomeen loppuviikoksi, joten sulikset oli tältä viikolta paketissa. Yritän vakuuttaa itseni siitä että jotain voisin liikunnalisesti tehdä itsekin, katsellaan miten käy..

Illalla tänään olisi sitten D tytöillä aina tiukka hegemoniavääntö poikia vastaan. Tai ainakin pojille tuntuu olevan melko tärkeää ettei tule tukkaan tytöiltä. Näillä mennään.